Kun kolmas laatikko lisätään.

Tänään tein hurjan siirron, ja lisäsin kahden pesäni päälle kolmannen laatikon, ja laitoin sulkuristikon väliin.
Sulkuristikolla estän sen, että emo ei nouse ylös munimaan, vaan pysyy kahdessa alemmassa laatikossa.
Lisäksi oli mukava huomata, että vaihtamani styrokslaatikot uusien pohjukkeiden kanssa olivat kelvanneet todella hyvin. Lähes kaikkiin pohjukkeisiin oli rakennettu, munittu tai kerätty ruokaa, tai rakentamista oli hienosti aloitettu. Lisäksi kaksi kuhnurikehää, mitkä laitoin pesiin varroatorjuntoja varten, olivat kelvanneet mainiosti. Mehiläiseni olivat rakentaneet hienoja kehiä, ja emo oli muninut niihin sievästi yhden munan/kenno.
Nyt innolla odottamaan milloinka jaokke on niin vahva, että voin lisätä hunajalaatikon ja lisäksi voisin seurata mistä mesästä teen jaokkeen. Sitten olisi 2 pesää, ja 2 jaoketta, jos kaikki menee hyvin. Talven jälkeen olisi 4 talvehtunutta pesää.

Äkäinen vastaanotto kun laitoin sulkuristikon toisen pesän päälle.

Totta kai sitä pitää olla heti ihmettelemässä.

Tuli hyvä mieli, ja toivottavasti nyt alkaa sitten hunajan keruu.

Kuten aina suuaukolla on vilinää.

Minusta tämä kuva on jotenkin niin hellyyttävä. Tämä ei kyllä voita  nuorimehiläinen kuvaa.
Pitää koittaa saada semmoinen kunnolla ikuistettua.

Taustakuva vaihtoon!

Vaihdoin tuossa aikaa sitten taustakuvanki, vaan sitten tuli niin kova kiire että enpäs ole kerenny tänne kirjoittelemaan.
Tehdäänkin niin, että minä laitan kuvia, niitä kun onneksi kerkesin ottamanaan ja pikkuisen kerron jokaiseen mitä kuvassa tapahtuu.

Siinä se nyt on jaoke, minkä ostin Manamansalosta.

Mukavasti on porukkaa pesässä.

Meiltä tuskin onnistuisi samanlainen yhdessä kasassa meneminen.

Rouva numero 15. Siinä on minun Manamansalosta hakeman jaokkeen emo.
Tänä vuonna käytetään väriä punainen.

Tässä näkyy kennoja, toukkua ja peitettyjä kuhnuritoukkia.

Huomatkaa tässä kuvassa keltainen siitepöly mehiläisen jaloissa.
Pitääpi selvitää, missä kukassa sitä on käyty.

Pikkuinen savotta, kevytpesien kokoamista.

Vasemmalla näkyy hieman vääränkokoista pesälaatikkoa, ja oikealla on uusi laatikko joka on styroksia, ja maalattu vihreäksi. Maalaan pesät siksi, jotta tikka ei nokkisi niitä.

Peitettyä hunajaa ja peittämätöntä. Tässä näkyy hienosti märkäkannella peitettyä hunajaa.

Styroksipesä maalauksen jälkeen. Häviää hyvin maastoon.

Pesille mars.

Kävin tänään kurkistamassa pesieni toimintaa.
Ilma ei ollut kyllä mikään mahtavin. Ympärillä pyöri kovasti pieniä ukkoskuuroja.
Sade ei niinkään mehiläisiä häiritse, mutta ukkonen, se ei ole kiva juttu.
Kenttämehiläiset eivät lähde silloin varsinkaan keräämään mettä, ja ovat kaiken lisäksi ekstra kiukkuisia.
Onnneksi oli puku päällä, jos ei olisi ollut olisi piikkiä tullut paljon. Sitten olisi ollut jo kuumat paikat.
Pesässä oli mukavasti sikiöintiä ja muuta aktiviteettia, mutta harmi vain, että kalusto ei sovi yhteen.
Olisi ollut näppärää siirtää pari sikiökakkua ylempään laatikkoon jolloin mehiläisetkin olisivat enemmän alkaneet yläkerrassa viihtymään ja ehkä se emokin olisi saatu sinne munimaan.
Noh, kuhan saan niitä styroksipesiä  niin sitten voikin vaihtaa laatikoita ja saada homma oikein kunnolla pelittämään.
Mieheni oli innokkaasti hommassa mukana ja ehkä hänkin oppii asian tai pari mehiläisistä, kun pyörii apuna pesillä käydessäni.

Lopuksi vielä harmittelut, että olin pudottanut pesätaltan pellolle. Onneksi taltta kuitenkin löytyi, ja seuraavalla kerralla pääsen sillä käsittelemään pesää.
Nyt tietenki osa miettii. Mikä on pesätaltta?
Pesätaltta on työkalu joka on hyvä mehiläistarhaajalla omistaa. Pesätalttoja on erilaisia, tässä kuva yhdestä mallista. Itselläni on tälläinen ja on erittäin kätevä.

Pesätaltta. Työkalu jolla voi irroitella ja puhdistaa mehiläispesän kehiä.

Lopuksi hieman kuvia omista rakkaista mehiläisistäni.

Ahkerasti sitä tehdään villikennostoa. 

Mettä, siitepölyä ja mehiläisiä.

Tässä on toisen pesäni emo. Huomatkaa keltainen pilkku. Sen avulla pystyy  selvittämään minkä ikänen emo on.
Tämä on viime kesän emoja.

Rakastan makrokuvia, niissä saa niin hienosti näkyviin yksityiskohdat.

Annoin rahaa sain mehiläisiä.

Nyt niitä on!
Tietenkään homma ei ala niin rattoisasti kuin pitäisi, mutta ei anneta sen estää.
Eka ongelma oli epäsopiva kalusto. Vaikka moni tekee langstroth mitoilla kehänsä ja pesänsä niin eroja on ja paljon! Eli suosittelen, jos haluat päästä helpommalla osta vain uutena kaikki pesäkalusteet.
Itsestä ainakin se tuntuu järkevimmältä vaihtoehdolta tällä hetkellä. Tietenki saa ostaa käytettynä jos haluaa, mutta teitä on varoitettu. :)
Toinen ongelma ilmeni seuraavana päivänä. Tietenkin halusin tarkistaa, että onko lentoaukolla liikennettä ja eihän ollut turha homma pitää lentoaukkoa pienellä.
Toistaiseksi ei, mutta muura- muurahaiset olivat äkänneet pesän. Nämä pikkuiset pas... siis luonnonihmeet kiipeilivät pitkin pesien ulkoseiniä ja olivat innokkaasti änkeämässä pesän uumeniin.
Mitäpä tähän tekisi?
Olen saanut kaksi vinkkiä.
Ensimmäinen on sokeriliuos, joka laitetaan purkkiin. Muurahaisethan ei voi vastustaa sokeria ja hupsista sinne menee muurahaiset hukkumaan muhahaha.
Toinen on tuhka. Tämän vinkin tehosta en ole avain varma, mutta nyt on pesien ympärillä tuhkavana.
Eli sisulla mennään.
Tässä hieman kuvia mehiläisten kanssa touhuamisesta.
Käyn vielä tänä iltana laittamassa sen sokeripurkin muurahaisten kiusaksi.

Eeei!
Tämän jälkeen muurahaiset sai kyytiä.

Ahkeruutta pesällä.

Huomatkaa kuvassa hassu kuhnuri.
Ihan keltaiset silmät. :O
Taustalla peittosikiöitä.

Mukavasti paketissa.
Iso perhe.

Ostopesän kehien katselua.

Pesä alkaa olla kuljetusta vaille valmis.

Pesä 1 Uudella paikallaa.

Tässä pesä 2. Lisäsin vielä molempien pesien päälle katot.

Pesien haku reissua odotellessa.

Tänä iltana se tapahtuu.
Tänään klo 18.00 3.6.2013 minä saan ensimmäiset pesäni.
Kaksi kappaletta olisi tulossa. Pesät haen Ristijärveltä ja rotu olisi sitten krainialainen.
Kyllä mehiläisiä on eri rotuja yleisimmät Suomessa on italialainen, krainialainen ja bukfast.

Niin ja nythän tämä meni vähän hassusti. Tarkoitus oli kertoa toisella keralla niistä vermeistä, mutta mentiinkin tähän pesän haku hommaan jo. Ei hätää, kyllä minä niistäkin kerron lisää. Nythän se helpottuu kummasti, kun samalla kertoo mitä tulikaan tehtyä pesillä ja mitä toimenpiteitä milloinkin tehdään.

Tämmöinen päivitys tällä kertaa. Tänään aijon kuvata sen kun käymme hakemassa pesät, sitten kuvat voisi lisätä tänne blogiin.